Fick tre änglar till låns för ett ögonblick...

Fick tre änglar till låns för ett ögonblick...


Den här bloggen följer jag med så ofta jag kan bara för att komma ner på jorden ibland när jag blir gnällig. Det är bra att vakna ur sina vardagar och komma ihåg hur lyckligt lottad man är. Man ska inte gnälla för små saker när man ser människor som gått igenom ett helvete o står på sina 2 fötter än.
En otrolig kvinna och en otrolig man som älskar sina barn! <3

det var då en söndag då igen!!!!!

idag blir det inte mycket bloggat. det har varit en mycket långtråkig dag med bara diskande, tvättande av kläder och tv tittandet. Jag är trött och orkar ingenting så tur så ville Robin ta ut Jonathan i pulkkabacken idag eller peffisbacken blev det.

Hur kan jag vara så här trött jag bara undrar men jag ska sluta gnälla och istället vara glad för vad jag har. jag har läst den sorgliga bloggen idag igen och igår också och jag vill inte låta gnällig mer när det finns människor som mår dåligt och har det mycket sämre än jag!

Nu over and out för idag!

Familjen och ungdomsfest på schemat idag!

Idag hade jag brorsan o hans flickvän på besök och det blev en rofylld middag med mycket prat och skratt ;)

Min härliga tonåriga pojke kom hem med sin kompis eller "bro" och fixade upp sej lite och sen gick de båda på en 16 årsfest till grannens flicka. Uppklädda till tänderna och väldigt charmiga.

Nu sitter jag hemma och väntar på 112 samtal eller att de kommer tillbaka hem och sova o undrar i vilket skick de kommer att vara.

Ha en skön lördag allihopa!

Vart springer tiden iväg?????

Märkte idag att jag inte skrev igår på bloggen utan i förrgår....men jag var ju just här och skrev tyckte jag men tusan en hel dag försvann bara så där!!!!

Vart gick den iväg då????

Underligt hur vissa dagar bara rullar framåt utan att man märker av det. Jobbar gör jag ju varje dag så det är ju inget speciellt och hemmalivet är samma tråkiga liv varje dag. Hur kan jag missa en hel dag då????

Nå idag har varit en lugn dag i vårt "paradis".

Lite sväng till affären med J och inhandla smått och gott till kvällen hemma med barnen....det blev franska potatisar med köttbullar idag för att jag var LAT!!!!

Ingen kommentar om latheten sen ;)

Sen blev det ritade filmer med chips och cola....vi firade liksom vår gemensamma tid tillsammans för en gångs skull. Det är 2 år som gått förbi i studiers tecken och barnen har fått känna av en ensamhet när mamma är hemma men inte närvarande pga studierna men nu ger jag den tid de behöver av mej så ofta jag kan. Och jag hoppas de kommer att vara glada över det någon dag.

Fast lilla J tycker nog ibland att måste jag vara så mycket bredvid honom hela tiden men sen i nästa ögonblick så säger han att "jag älskar dej mamma" eller "jag är din gulleplutt mamma".

Det gör att jag orkar en ny dag med dem ensam igen <3

Nu till sängs och sova lite så att jag orkar både jobba imorgon och gå på en personaljulfest på kvällen. Min kära tonåring ställer upp som barnvakt åt mej vilket jag är lycklig över!
Love my kids!!!

huvudvärk o annat smått o gott!!!

har haft en bra arbetsdag idag o spenderade kvällen med den yngsta o äldsta.
Mellisen kom hem först runt kl. 19.45. Seen var det hennes tur. Vi åt indiskt till kvällsmål när middagen blivit försenad idag....jag vet vi är lite annorlunda ibland ;)

Äldsta fick håret klippt idag och lillis lärde sej ett nytt år.....takatukka :O

Allt är lugnt i paradiset och lugnet har kommit till oss också äntligen....ups snart är det väckning igen och en ny dag med jobb och annat roligt på schemat.

Godnatt!

Hemgjorda burgare är godare än köpta!!!

Idag har jag då igen kört omkring och inhandlat mat inför kommande veckan. Mitt i allt haandlande kom jag på att vi inte haft hemgjorda hamburgare på evigheter.

Nu blev det bråttom att gå tillbaka till kötthyllan och andra hyllorna för att inhandla allt som behövs till burgaren.....o sen all fyllningen till burgare....härlig sallad, paprika, tomat, gurka mm.......ååååååh vad det var gott!!!!!

Barnen valde att de ville ha hamburgare med fransk potatis så jag la en liten påse i ugnen till. Detta var snabbmat gjord hemma och så mycket godare.

Sedan blev deet en liten "bysrunda" till en kompis på glögg och ostkaka o sen tillbaka hem med den yngsta och ut med hunden på länk.

Men ikväll var det kallt.....otroligt kallt....det visade -19.2 på mätaren men det kändes mycket kallare.....mina lår, ben och rumpan var helt genom frysta....jag hade totalt röda ben....kändes otäckt men om man e så dum att man inte klär på dej tillräckligt så får man väl skylla sej själv....eller nåt sånt ;)

Skönt var det ju att gå efter så mycket ätas men kyligt blev det....tyvärr så är jag så envis att om jag påbörjat något så går jag inte tillbaka hem igen före jag är klar....fryser eller inte så går vi på en lång länk med Rex. Brrrrrr!!!!!

Men nu vet jag bättre tills nästa gång ;)

Nu har jag spenderat en lång tid på Facebook och nu på bloggern så tycker att det är tid att slänga sej i säng o snarka gott bredvid mina snarkande barn.


God natt allihopa!!!

Hittade detta på Facebook idag o skrattar än..........

Ravintolan vessassa



"Hauskin" minulle koskaan tapahtunut juttu. Muutama kuukausi sitten päätettiin vaimon kanssa mennä pizzeria Raxiin syömään.

Jonotettiin

kassalla, maksettiin ja haettiin paikat ja alettiin mättämään safkaa naamariin. Niille jotka eivät tiedä, RAX on tämmöinen "all-you-can-eat"



ravintola eli yhdellä kertamaksulla saat syödä ja juoda niin paljon ja niin



kauan kuin haluat.



Olin sitten jo viidettä lautasellista pizzaa ja pastaa ja kanansiipiä kiskomassa sisuksiini ja alkoi maha olemaan TODELLA täynnä - ehkä liiankin.

Noh, minulla oli koko päivän ollut hiukan ilmavaivoja, ja nyt alkoi taas mahassa kiertää ja tuntui niin hirveä paine että oli vaikeuksia



hengittää.. ja samalla peräpäässä paine kasvoi.



No, ajattelin tietenkin että

se on vain kaasua ja voin siinä huomaamatta päästää pihalle pienissä erissä ilman sen kummempaa hässäkkää.. mutta ikävä kyllä asia ei ollut niin. Tajusin että minulla oli räjähtämispisteessä oleva ripuli. Joten nousin pöydästä ja lähdin vessaan. Siinä vaiheessa kun pääsin perille ja olin lukinnut paskahuussin oven, paine anaalissa oli jo noussut jo suorastaan raamatullisiin mittoihin. Aloitin "liikkeen"

suorittamisen.



Tiedoksi niille naisille jotka

lukevat tätä: Selitän pikaisesti mikä

"liike" on. Miehet jostain syystä

tietävät mitä heidän suolistonsa puuhaa

minä tahansa hetkenä.. ja kun tulee

tyhjennyksen hetki, alkaa

ennaltamäärätty fysiologisten tapahtumien sarja jota ei voi keskeyttää missään olosuhteissa. Tässä "liikkeessä" yhtä aikaa lähestytään vessaa, käännetään ruumiin takapäätä kohti WC-pönttöä, tartutaan sormilla housujen vyötäröön vetäen housuja alaspäin samalla kun aletaan kumartua istuma-asentoon. Kaikenkaikkiaan se on hyvinkin sujuva liikesarja joka

-

oikein tehtynä johtaa virheettömään paskantamiseen sekunnilleen sillä



hetkellä kun perse on mukavasti asettuneena WC:n istuimelle.



No, olin noin

puolessa välissä "liikettä", kun satuin katsomaan lattialle ja huomasin läjän oksennusta kopin nurkassa. Normaalisti tuollainen ei olisi pahemmin haitannut, mutta olin syönyt niin tajuttomasti ja paine suolistossa ja koko vatsan alueella oli niin kestämätön että koin minulle varsin harvinaisen yökkäys- refleksin. Ja kun tuo refleksi alkoi, yhdistettynä vatsassa vallinneeseen turvotukseen, neljä lautasellista pizzaa ja pastaa alkoi nousta ylös uusintaotteluun.



Seuraavaksi asiat etenivät niin nopeasti että tarkka tapahtumien kulku on hiukan epäselvää, mutta yritän konstruoida ne parhaani mukaan. Tuona hetkenä kun yrjöt alkoivat tulvia suuhun, huomioni tietenkin hetkellisesti siirtyi pois takapään tapahtumista. Eli pysäytyskuvana: Olin puoliksi kumartuneena paskalle, housut polvissa, ruokatorvi ja suu täynnä



oksennusta.



Useimmathan tietävät että yrjöäminen vie keskittymisen paskantamiselta, aivan sama mitä peräpäästä olisi tulossa pihalle.. se on ilmeisesti joku evoluutioon liittyvä juttu. Paskantaminenhan ei voi tappaa, mutta yrjöäminen vaatii täyden huomion jotta ei tule vetäneeksi tavaraa



keuhkoputkiin ja mahdollisesti tukehdu kuoliaaksi. Joten huomioini siirtyi...

ja sillä samalla sekunnilla, perseeni räjähti kuin varpusparvi.

Jonkinlainen

hieman kovempi "tulppa" paksua mutamaista paskaa ja sen perässä rasvaista ripulia alkoi lentää takapäästäni.



Ahaa, mutta muistakaa - olin vasta

puolessa välissä pytyllä siinä

vaiheessa. Ripuliaalto oli niin voimakas, ja osui ilmesesti sellaisessa kulmassa pystyssä olevan WC-kannen kaarteeseen, että se "kimposi" kannesta ja roiskui ympäri seiniä. Osa paskasta levisi tietenkin istuimelle jonka päälle samassa istuuduin.



No, takaisin oksennukseen. Eli

samalla kun ripulit olivat tulleet, yrjö teki edelleen tuloaan. Siinä vaiheessa kun olin lysähtänyt istumaan pöntölle, suu oli täyttynyt vastasyödyllä pizzalla. OK, mitä ihmisruumis yleensä tekee vaistomaisesti kun oksentaa?

Kumartuu. Joten kumarruin. Mutta

istuin edelleen pytyllä, joten kumartuminen aiheutti sen että pääni painui polvieni väliin, suoraan housujeni yläpuolelle.

Ainiin, en tainnutkaan

mainita että jalassani ei ollutkaan ihan tavalliset housut, vaan elastiset pyöräilyhousut. Yhdellä pitkällä yökkäyksellä, semmoinen kilon verran pizzaa, pastaa, pari-kolme kokista ja pizza-taikinasta tehtyä sämpylää lensivät housuihini.. sisäpuolelle... eikä ulospääsyä lahkeista.

Seuraavan

muutamaan sekuntiin sisältyi kourallinen pieruja, pari paskapökälettä

- ja

tapahtuma oli ohi. Ja siinä istuin pöntöllä housut täynnä oksennusta,



selkä ripulissa joka oli kimmonnut kannesta, roiskunut kolmelle kaakeliseinälle parin metrin korkeuteen.. riittävällä voimalla jotta oli vielä satanut takaisin selkääni niin että paita oli ripulipisaroita täynnä.



Ja perkele, siellä ei

ollut edes vessapaperia. En enää voinut muuta kuin nauraa. Kuulostin varmaan täysin mielipuolelta sille tyypille joka samalla tuli vessaan. Hän kysyi kopin ulkopuolelta että "onko kaikki kunnossa" kun nauroin niin hysteerisesti että sitä ei varmaan erottanut itkusta.. mutta rauhoituin sen verran että sain pyydettyä häntä hakemaan henkilökunnan paikalle, ja tuomaan vessapaperia. Kun sitten joku työntekijä tuli sisään, hän toi mukanaan paperia, mutta ei varmaankaan ollut valmistautunut siihen mitä tapahtui seuraavaksi. Sanoin vain että en edes aio yrittää selittää mitä täällä kopissa on tapahtunut, mutta tarvitsisin useita märkiä pyyhkeitä, ja vaimoni tänne auttamaan. Sanoin hänelle missä istuimme ja hän lähti hakemaan. Tyyppi varmaan kuvitteli että olin kussut housuuni tai jotain muuta harmitonta.



Minuuttia myöhemmin vaimoni tuli

vessaan ja kuullosti huolestuneelta.

Selitin hänelle (edelleen pidättäen

nauruani) että oli sattunut pieni

vahinko ja tarvitsin apua. Tietäen että minulla oli joskus aikoinaan käynyt pari "läheltä piti" -tilannetta, hän varmaan oletti että olin kakkinut hiukan housuilleni ja että hänen pitäisi hakea auto jotta pääsemme samantien lähtemään. Kunnes pyysin häntä, hän ei varmaan olisi osannut arvata että joutuu hakemaan lähimmästä kaupasta minulle uudet alusvaatteet, uudet sukat, uudet housut, uuden paidan, ja tuossa vaiheessa lahkeet olivat jo sen verran vuotaneet että myös uudet lenkkarit. Hän alkoi itsekin nauraa kun minä edelleen nauroin, ja kysyi että mitä oikein on tapahtunut..

ja lupasin kertoa myöhemmin, nyt vain piti hoitaa vauriopuoli kuntoon. Hän lähti.



Ravintolapäällikkö tuli sitten puolentusinan märän pyyhkeen kanssa, ja muutaman kuivankin. Pyysin häntä tuomaan myös mopin ja ämpärin, mihin sain vastauksen että he kyllä hoitaisivat siivouksen jos jotain tarvitsee siivota. Paljastamatta mitään likaisia yksityiskohtia, selvitin hänelle että se mitä täällä kopissa tapahtui menisi sen verran jokaisen ymmärryksen yli että en odottaisi kenenkään joutuvan siihen koskemaan. Sillä hetkellä kaveri vissiin ymmärsti tilanteen vakavuuden ja meni jopa niin pitkälle että toi paikalle vesiletkun. Onneksi vessoissa nykyään on melkein aina lattiakaivo, varsinkin kaupallisissa, jolloin paikan siivoaminen on



helppoa. Aloin sitten putsaamaan itseäni märillä pyyhkeillä.



Kun olin

siivousurakan loppupuolella, vaimoni tuli takaisin uusien vaatteiden kanssa ja ojensi ne WC-koppiin, jossa sitten survoin sottaiset kuteet vaatteiden mukana tulleeseen muovipussiin ja annoin sen vaimolle.

Siistin vielä itseäni ja

laitoin uudet vaatteet päälle, edelleen jumissa WC-kopissa sillä ajattelin että se tästä vielä puuttuisi jos joku näkisi minut strippaamassa.



Lopuksi vielä

huuhtelin vesiletkulla koko WC-kopin ylhäältä alas ja kohti keskellä sijaitsevaa lattiakaivoa. Ajattelin vielä mennä kiittämään ravintolapäällikköä, mutta kun kävelin ulos, kolme ravintolan työntekijää seisoi siinä rivissä ja antoi aplodit. Aloin jälleen nauraa niin voimakkaasti että pelkäsin heittäväni taas laatat, mutta onnisuin häippäsemään ovesta ulos ja kadulle autolle jossa vaimoni jo odotti.



Että näin! Suosittelisin edelleen RAXissa käyntiä, heillä on varsin mukava henkilökunta