lördag 15 januari 2011

Hittade detta på Facebook idag o skrattar än..........

Ravintolan vessassa



"Hauskin" minulle koskaan tapahtunut juttu. Muutama kuukausi sitten päätettiin vaimon kanssa mennä pizzeria Raxiin syömään.

Jonotettiin

kassalla, maksettiin ja haettiin paikat ja alettiin mättämään safkaa naamariin. Niille jotka eivät tiedä, RAX on tämmöinen "all-you-can-eat"



ravintola eli yhdellä kertamaksulla saat syödä ja juoda niin paljon ja niin



kauan kuin haluat.



Olin sitten jo viidettä lautasellista pizzaa ja pastaa ja kanansiipiä kiskomassa sisuksiini ja alkoi maha olemaan TODELLA täynnä - ehkä liiankin.

Noh, minulla oli koko päivän ollut hiukan ilmavaivoja, ja nyt alkoi taas mahassa kiertää ja tuntui niin hirveä paine että oli vaikeuksia



hengittää.. ja samalla peräpäässä paine kasvoi.



No, ajattelin tietenkin että

se on vain kaasua ja voin siinä huomaamatta päästää pihalle pienissä erissä ilman sen kummempaa hässäkkää.. mutta ikävä kyllä asia ei ollut niin. Tajusin että minulla oli räjähtämispisteessä oleva ripuli. Joten nousin pöydästä ja lähdin vessaan. Siinä vaiheessa kun pääsin perille ja olin lukinnut paskahuussin oven, paine anaalissa oli jo noussut jo suorastaan raamatullisiin mittoihin. Aloitin "liikkeen"

suorittamisen.



Tiedoksi niille naisille jotka

lukevat tätä: Selitän pikaisesti mikä

"liike" on. Miehet jostain syystä

tietävät mitä heidän suolistonsa puuhaa

minä tahansa hetkenä.. ja kun tulee

tyhjennyksen hetki, alkaa

ennaltamäärätty fysiologisten tapahtumien sarja jota ei voi keskeyttää missään olosuhteissa. Tässä "liikkeessä" yhtä aikaa lähestytään vessaa, käännetään ruumiin takapäätä kohti WC-pönttöä, tartutaan sormilla housujen vyötäröön vetäen housuja alaspäin samalla kun aletaan kumartua istuma-asentoon. Kaikenkaikkiaan se on hyvinkin sujuva liikesarja joka

-

oikein tehtynä johtaa virheettömään paskantamiseen sekunnilleen sillä



hetkellä kun perse on mukavasti asettuneena WC:n istuimelle.



No, olin noin

puolessa välissä "liikettä", kun satuin katsomaan lattialle ja huomasin läjän oksennusta kopin nurkassa. Normaalisti tuollainen ei olisi pahemmin haitannut, mutta olin syönyt niin tajuttomasti ja paine suolistossa ja koko vatsan alueella oli niin kestämätön että koin minulle varsin harvinaisen yökkäys- refleksin. Ja kun tuo refleksi alkoi, yhdistettynä vatsassa vallinneeseen turvotukseen, neljä lautasellista pizzaa ja pastaa alkoi nousta ylös uusintaotteluun.



Seuraavaksi asiat etenivät niin nopeasti että tarkka tapahtumien kulku on hiukan epäselvää, mutta yritän konstruoida ne parhaani mukaan. Tuona hetkenä kun yrjöt alkoivat tulvia suuhun, huomioni tietenkin hetkellisesti siirtyi pois takapään tapahtumista. Eli pysäytyskuvana: Olin puoliksi kumartuneena paskalle, housut polvissa, ruokatorvi ja suu täynnä



oksennusta.



Useimmathan tietävät että yrjöäminen vie keskittymisen paskantamiselta, aivan sama mitä peräpäästä olisi tulossa pihalle.. se on ilmeisesti joku evoluutioon liittyvä juttu. Paskantaminenhan ei voi tappaa, mutta yrjöäminen vaatii täyden huomion jotta ei tule vetäneeksi tavaraa



keuhkoputkiin ja mahdollisesti tukehdu kuoliaaksi. Joten huomioini siirtyi...

ja sillä samalla sekunnilla, perseeni räjähti kuin varpusparvi.

Jonkinlainen

hieman kovempi "tulppa" paksua mutamaista paskaa ja sen perässä rasvaista ripulia alkoi lentää takapäästäni.



Ahaa, mutta muistakaa - olin vasta

puolessa välissä pytyllä siinä

vaiheessa. Ripuliaalto oli niin voimakas, ja osui ilmesesti sellaisessa kulmassa pystyssä olevan WC-kannen kaarteeseen, että se "kimposi" kannesta ja roiskui ympäri seiniä. Osa paskasta levisi tietenkin istuimelle jonka päälle samassa istuuduin.



No, takaisin oksennukseen. Eli

samalla kun ripulit olivat tulleet, yrjö teki edelleen tuloaan. Siinä vaiheessa kun olin lysähtänyt istumaan pöntölle, suu oli täyttynyt vastasyödyllä pizzalla. OK, mitä ihmisruumis yleensä tekee vaistomaisesti kun oksentaa?

Kumartuu. Joten kumarruin. Mutta

istuin edelleen pytyllä, joten kumartuminen aiheutti sen että pääni painui polvieni väliin, suoraan housujeni yläpuolelle.

Ainiin, en tainnutkaan

mainita että jalassani ei ollutkaan ihan tavalliset housut, vaan elastiset pyöräilyhousut. Yhdellä pitkällä yökkäyksellä, semmoinen kilon verran pizzaa, pastaa, pari-kolme kokista ja pizza-taikinasta tehtyä sämpylää lensivät housuihini.. sisäpuolelle... eikä ulospääsyä lahkeista.

Seuraavan

muutamaan sekuntiin sisältyi kourallinen pieruja, pari paskapökälettä

- ja

tapahtuma oli ohi. Ja siinä istuin pöntöllä housut täynnä oksennusta,



selkä ripulissa joka oli kimmonnut kannesta, roiskunut kolmelle kaakeliseinälle parin metrin korkeuteen.. riittävällä voimalla jotta oli vielä satanut takaisin selkääni niin että paita oli ripulipisaroita täynnä.



Ja perkele, siellä ei

ollut edes vessapaperia. En enää voinut muuta kuin nauraa. Kuulostin varmaan täysin mielipuolelta sille tyypille joka samalla tuli vessaan. Hän kysyi kopin ulkopuolelta että "onko kaikki kunnossa" kun nauroin niin hysteerisesti että sitä ei varmaan erottanut itkusta.. mutta rauhoituin sen verran että sain pyydettyä häntä hakemaan henkilökunnan paikalle, ja tuomaan vessapaperia. Kun sitten joku työntekijä tuli sisään, hän toi mukanaan paperia, mutta ei varmaankaan ollut valmistautunut siihen mitä tapahtui seuraavaksi. Sanoin vain että en edes aio yrittää selittää mitä täällä kopissa on tapahtunut, mutta tarvitsisin useita märkiä pyyhkeitä, ja vaimoni tänne auttamaan. Sanoin hänelle missä istuimme ja hän lähti hakemaan. Tyyppi varmaan kuvitteli että olin kussut housuuni tai jotain muuta harmitonta.



Minuuttia myöhemmin vaimoni tuli

vessaan ja kuullosti huolestuneelta.

Selitin hänelle (edelleen pidättäen

nauruani) että oli sattunut pieni

vahinko ja tarvitsin apua. Tietäen että minulla oli joskus aikoinaan käynyt pari "läheltä piti" -tilannetta, hän varmaan oletti että olin kakkinut hiukan housuilleni ja että hänen pitäisi hakea auto jotta pääsemme samantien lähtemään. Kunnes pyysin häntä, hän ei varmaan olisi osannut arvata että joutuu hakemaan lähimmästä kaupasta minulle uudet alusvaatteet, uudet sukat, uudet housut, uuden paidan, ja tuossa vaiheessa lahkeet olivat jo sen verran vuotaneet että myös uudet lenkkarit. Hän alkoi itsekin nauraa kun minä edelleen nauroin, ja kysyi että mitä oikein on tapahtunut..

ja lupasin kertoa myöhemmin, nyt vain piti hoitaa vauriopuoli kuntoon. Hän lähti.



Ravintolapäällikkö tuli sitten puolentusinan märän pyyhkeen kanssa, ja muutaman kuivankin. Pyysin häntä tuomaan myös mopin ja ämpärin, mihin sain vastauksen että he kyllä hoitaisivat siivouksen jos jotain tarvitsee siivota. Paljastamatta mitään likaisia yksityiskohtia, selvitin hänelle että se mitä täällä kopissa tapahtui menisi sen verran jokaisen ymmärryksen yli että en odottaisi kenenkään joutuvan siihen koskemaan. Sillä hetkellä kaveri vissiin ymmärsti tilanteen vakavuuden ja meni jopa niin pitkälle että toi paikalle vesiletkun. Onneksi vessoissa nykyään on melkein aina lattiakaivo, varsinkin kaupallisissa, jolloin paikan siivoaminen on



helppoa. Aloin sitten putsaamaan itseäni märillä pyyhkeillä.



Kun olin

siivousurakan loppupuolella, vaimoni tuli takaisin uusien vaatteiden kanssa ja ojensi ne WC-koppiin, jossa sitten survoin sottaiset kuteet vaatteiden mukana tulleeseen muovipussiin ja annoin sen vaimolle.

Siistin vielä itseäni ja

laitoin uudet vaatteet päälle, edelleen jumissa WC-kopissa sillä ajattelin että se tästä vielä puuttuisi jos joku näkisi minut strippaamassa.



Lopuksi vielä

huuhtelin vesiletkulla koko WC-kopin ylhäältä alas ja kohti keskellä sijaitsevaa lattiakaivoa. Ajattelin vielä mennä kiittämään ravintolapäällikköä, mutta kun kävelin ulos, kolme ravintolan työntekijää seisoi siinä rivissä ja antoi aplodit. Aloin jälleen nauraa niin voimakkaasti että pelkäsin heittäväni taas laatat, mutta onnisuin häippäsemään ovesta ulos ja kadulle autolle jossa vaimoni jo odotti.



Että näin! Suosittelisin edelleen RAXissa käyntiä, heillä on varsin mukava henkilökunta

Inga kommentarer: